"Informaatioyhteiskunta vuonna 2000" ja Viestintätoimikunta
Kaksi toimikuntaa on perustettu hiljattain Tanskassa jotka kumpikin ovat kiintoisia radiota ja televisiota ajatellen. Näistä toinen on pääministerin kanslian alainen Viestintätoimikunta, toinen Valtiovarainministeriön alainen "Informaatioyhteiskunta vuonna 2000".
Viestintätoimikunnan tehtävänä on ennen muuta pohtia miten tanskalaisen viestinnän kuva tulee muotoutumaan tulevaisuudessa. Miten saada aikaan viestintäpolitiikkaa joka turvaa ilmaisuvapauden, monipuolisuuden, valintamahdollisuudet sekä joukon muita saavutuksia jotka ovat ominaisia demokraattisille yhteiskunnille.
Tulevien näkymien analysoinnin ohella toimikunnan tehtäväksi jää antaa kuva siitä miten viestinnän alue on muuttunut ja kehittynyt vuoden 1980 jälkeen jolloin Media-lautakunta seurasi alan kehitystä tarkoin. Toimikunta tulee jättämään asiaa koskevan mietintönsä vuoden 1996 kuluessa.
Viestintätoimikuntaan kuuluu jäseniä mm. Pääministerin kansliasta ja Kulttuuriministeriöstä, Kommunikaatio- ja Matkailuministeriöstä, liikealan yhdistyksistä, työnantaja- ja työntekijäin järjestöistä sekä muista instituutioista joiden kannalta joukkotiedotus on tärkeä asia.
"Informaatioyhteiskunta vuonna 2000"n puitteissa suoritettava toimikuntatyö tullaan tekemään olennaisesti lyhyemmän ajan kuluessa, koska toimikunnan muodostavat kaksi jäsentä, Radikaalin venstren kansanedustaja Lone Dybkær ja
Kööpenhaminan lääninherra Søren Christensen, haluavat suorittaa työn valmiiksi ennen 1. syyskuuta tänä vuonna.
He tulevat mm. esittämään arvionsa siitä, mitkä Tanskan mahdollisuudet ovat vuosituhannenvaihteen informaatioyhteiskunnassa sekä miten vastata taloudellista kasvua, suurempaa yhteiskunnallista avoimuutta ja entistä parempaa elämänlaatua koskeviin odotuksiin.
Kaksihenkinen toimikunta tulee tekemään ehdotuksen siitä miten informaatiopolitiikka tulee hoitaa ylemmällä tasolla; mm. se tulee ehdottamaan lainmuutoksia tai lakien yksinkertaistamista, niin että mahdollisimman monet pääsevät osallisiksi viestintäteknologian tarjoamista uusista mahdollisuuksista ja vapauksista.
Toimikunta tulee osittamaan alueita joilla teknologian hyväksikäyttö saattaa osoittautua erityisen tehokkaaksi. Keskeisiksi alueiksi uskotaan osoittautuvan mm. kauko-opetus, sairaalat ja terveydenhuollon laitokset, yksittäinen tv-välitys ja elektroniset kotipalvelut.
HB
Lakiehdotus TV:n lupamaksun poistamiseksi
Edistyspuolue on esittänyt lakiehdotuksen TV-lupamaksujen poistamiseksi. Ehdotuksessa esitetään että lupamaksut poistetaan television katselun suhteen, mutta säilytetään entisellään Tanskan radion ääniradion osalta. Tanskan radion odotetaan kustantavan toimintansa käyttömaksuilla jotka koskevat ohjelmien koodausta, tilaajien palveluita sekä muita vastaavia. Puolueen ehdotuksen mukaan näin tulisi menetellä myös TV2:n kohdalla, sikäli kuin mainostulot eivät ole riittävät.
Hallitus hylkäsi ehdotuksen viittaamalla mm. siihen että viime syksynä solmittiin toimilupasopimus joka on voimassa vuodesta 1994 vuoteen 1997. Ministeri muistutti samalla, ettemme tiedä tarkkaan mitä tulee tapahtumaan 1998 kun toimilupasopimus raukeaa. Hän huomautti että sopimuksen osapuolet nimenomaan olivat sitoutuneet tulevaa viestintämaisemaa koskevan keskustelun yhteydessä käsittelemään kysymyksen siitä miten monta valtakunnan kattavaa kanavaa pitäisi perustaa ja miten ne rahoitettaisiin. Ministeri esitti käsityksensä jonka mukaan hänen oli vaikea nähdä että ilman jonkinlaista julkista rahoitusta pystyttäisiin ylläpitämään valtakunnan kattavia asemia jotka sitoutuisivat suorittamaan julkisia palveluja.
Myös muiden puolueiden edustajat hylkäsivät ehdotuksen eduskunnan käsittelyssä. Mutta on syytä todeta että kaikkien puolueiden taholla oltiin yksimielisiä sen suhteen että on syytä harkita, onko toimiluparahoitus paras mahollinen pitemmällä tähtäimellä, ja että on tärkeätä saada asiaa koskeva keskustelu käyntiin varsin pian.
HB
Valtion tilintarkastajat saavat luvan tarkastaa Tanskan radion ja TV2:n tilit
Yksimielinen eduskunta on hyväksynyt ehdotuksen valtion tilintarkastuslain muuttamiseksi, minkä jälkeen valtion tilintarkastajat saavat luvan valvoa Tanskan Radion ja TV2:n tilejä. Siten on saatettu päätökseen kansanedustajien ja kyseisten kahden viestintälaitoksen välinen kiista siitä pitäisikö tilien tarkastaminen olla sallittu vai ei.
Perusteluna sille että kyseiset kaksi yhtiötä vastustavat ehdotusta, ne ovat julkituoneet huolestumisensa sen johdosta että lainmuutos voisi saattaa Tanskan radion ja TV2:sen hallinnon poliittisen valvonnan alaiseksi, ja että asemien riippumattomuutta valtiovallasta siten heikenee täyisiin.
Poliitikot kieltävät tämän. Lakiehdotuksen käsitelleen toimikunnan puheenjohtaja Ivar Hansen (v) on lausunut: "Meitä ei kovasti kinnosta mitä ne lähettävät. Meitä kiinnostaa miten ne käyttävät varansa - haluamme nähdä tuhlataanko vai säästetään ja haluamme tarkistaa menopuolen.
HB
Satelliitti- ja Kaapelilautakunta
Satelliitti- ja Kaapelilautakunta, joka myöntää toimiluvat useamman kuin yhden paikallisen alueen kattavalle satelliitti- tai kaapelitoiminnalle, on jättänyt kulttuuriministerille vuosikertomuksensa 1992-93.
Siinä mainitaan että lautakunta mm. on myöntänyt neljä lupaa tv-ohjelmatoiminnalle. Luvista kaksi on myönnetty yrityksille joiden pääasiallinen ohjelmatoiminta on koskenut lähetyksiä joiden sisältö on pornografinen. Toinen luvista on myöhemmin peruutettu, kun taas toisen yrityksen oli tarkoitus aloittaa ohjelmatoiminta toukokuussa 1994.
Näiden lisäksi kaksi muuta yritystä on saanut luvan harjoittaa tv-ohjelmatoimintaa. Yrityksistä toinen perustaa toimintansa periaatteelle jonka mukaan katsojat maksavat käytön mukaan ("Pay Per View"), ja yhtiön on tarkoitus näyttää elokuvia, tapahtumia, urheilua, ajankohtaisohjelmia ym. 24 tuntia vuorokaudessa.
Yrityksistä toisen ohjelmatoiminta sisältäisi "public service"-aineistoa, joista mainittakoon Liikenneturvallisuusneuvoston, Kuluttajaneuvoston ja vastaavien ohjelmia. Tarkoituksena on välittää kuluttajatietoutta, kulttuuriaineistoa, säätiedoituksia ja opetusohjelmia.
Kahta viimemainittua toimilupaa ei toistaiseksi ole otettu käyttöön.
HB
Vuosikertomus: Paikallisradion ja TV:n lautakunta
Paikallisradion ja TV:n lautakunta on jättänyt vuoden 1993 vuosikertomuksensa kulttuuriministerille.
Lautakunta on ensisijaisesti paikallisen lautakunnan päätöksien valitusinstanssi, mutta sillä on myös asema jonka mukaan se voi itsenäisesti käyttää asiantuntemustaan tietyillä osa-alueilla.
Lautakunta toteaa vuosikertomuksessaan mm. että paikallisradiotoimintaa kohtaan on jatkuvasti suurta kiinnostusta; myös paikallistelevisioilla on vankka asema suuremmissa kaupunkiyhteisöissä.
Toimiluvanhaltijoiden piirissä on tapahtunut paljon vaihdoksia, ja tätä seikkaa moni pitää osoituksena siitä että voimassa oleva sopimus ei ole tyydyttävä. Lautakunta toteaa että lain sisältämät verrattain lyhytaikaiset toimilupakaudet (radion 3 vuotta ja television 5 vuotta) nimenomaan vaikuttavat siihen suuntaan että toimiluvan saanti sinänsä ei takaa luvansaajille oikeutta saada toimilupaa myös seuraavalle kaudelle. Jokaisen uuden hakukierroksen yhteydessä paikallisen lautakunnan tehtävänä on pyrkiä aikaansaamaan paras mahdollinen ja mahdollisimman monipuolinen paikallinen ohjelmatarjonta.
Tämän johdosta lautakunta ei välttämättä ole sitä mieltä että jotain on vialla, kun toimiluvan saajien joukossa tapahtuu vaihdoksia.
Mutta on syytä seurata, ovatko omistajanvaihdokset oire siitä että taloudelliset puitteet asettavat rajoituksia sille, minkätyyppistä paikallista radio- ja tv-toimintaa on mahdollista harjoittaa pitemmällä tähtäimellä. Päämääränä tulee edelleenkin olla ohjelmien monipuolisuuden ja paikallisluonteen säilyminen.
Lautakunnan vuosikertomus käsittää etupäässä joukon valitustapauksia jotka sillä on ollut käsiteltävänä. Vain harvoissa tapauksissa valitukset ovat johtaneet toimenpiteisiin.
HB
Palaa sisällysluetteloon
Nordisk Medie Nyt