Telealan liberalisointi etenee
Tutkimusministeri Frank Jensen (keskustapuolue) on valmis siirtämään Tanskan telealan - sekä tieto- että puhelinliikenteen - säätelyn purun päivämäärää vuoden 1996 puolivälin tienoille. Alunperin liberalisoinnin piti astua voimaan 1.1.1998.
Näin ilmoitti tutkimusministeri 18.10.1995 Teleteknisen yhtiön konferenssissa, jossa käsiteltiin telealan kilpailua.
- Pyrin siihen, että hallitus pääsee opposition kanssa yksimielisyyteen laajapohjaisesta poliittisesta telepolitiikan periaatesopimuksesta ennen joulua. Jos näin tapahtuu, olen valmis nopeuttamaan liberalisointia vuoden 1996 puoliväliin, sanoo Frank Jensen.
Tutkimusministeri pitää kiinni siitä, että säännöstelyn purun lopullinen päivämäärä ei ole ratkaiseva. - Ratkaisevaa on, että välttämättömien muutosten edellytykset ovat olemassa ennen kuin infrastruktuuri alistetaan kilpailulle, Frank Jensen toteaa.
Tämä merkitsee sitä, että suuri osa nk. 2-vaiheen telelainsäädännöstä toteutetaan jo keväällä 1996, kun taas täydentävät säännökset toteutetaan syksyllä 1996. Pääseikkoja kevään lainsäädännössä tulevat olemaan peruspalvelujen antamisen velvoite (ts. sellaisten telepalvelujen saatavuus, joiden tulee olla kaikkien käytettävissä) ja väliaikainen yhteisliikenteen säätely kilpailevien yhtiöiden välillä.
Tutkimusministerin aloite pohjautuu EU-komission tämänhetkiseen toiveeseen kiirehtiä televerkon liberalisointia vuoden 1998 tammikuun alusta 1996 puolivä
liin. Komission ei kuitenkaan kiirehdi sellaisen infrastruktuurin liberalisointia, jota käytetään tavanomaiseen puhelinliikenteeseen.
- Tieto- ja puhelinliikenteen erottaminen toisistaan on käytännössä mahdotonta, joten aion edetä nopeammin kuin komissio, sanoo Frank Jensen.
HB
Mietintö sähköisistä viestimistä
Lokakuussa 1995 hallituksen asettama viestintäkomitea antoi mietinnön nro 1300 sähköisistä viestimistä. Niin poliitikot kuin lehdistökin otti sen erityisen suopeasti vastaan mainiten, että se sisältää
monia arvokkaita ja oleellisia tietoja.
Alla käsitellään vain yhtä mietinnön näkökohtaa, nimittäin tulevaisuuden radio- ja televisiomaiseman ratkaisumallia (yhdistelmämallia), jota komitean enemmistö (23 jäsentä 28:sta) tuki.
Viestintäkomitean suositukset radio- ja televisiotoiminnan alalle
Suositukset, jotka muuttavat nykyistä radio- ja televisiotoiminnan alaa, on merkitty *-merkillä. Niistä tärkeimpiä ovat:
- DR (Tanskan radio) ja TV 2 muutetaan osakeyhtiöiksi
- lähettimien omistusoikeus siirtyy DR:lle ja TV 2:lle
- P4 liitetään DR:ään
- Paikalliset, aatteelliset asemat saavat julkista tukea
- Paikallisradiot saavat rajallisen mahdollisuuden osallistua verkostoon
- Paikallistelevisiotaajuudet tarjotaan käyttöön toimilupamenettelyllä
- Mainoksia koskevat säännöt mukautetaan lähelle EU-tasoa
1. DR ja TV 2
DR ja TV 2 jatkavat julkisen palvelun laitoksina. DR rahoitetaan lupamaksuin, TV 2 mainoksin ja lupamaksuin.
*DR:n ja TV 2:n tulee pitää julkisen palvelun kirjanpitoa.
Ohjelmaneuvostoja vahvistetaan.
*Sekä DR että Tanskan TV 2 muutetaan osakeyhtiöiksi, niin että ne saavat suuremman vapauden käynnistää uusia toimia. Tässä yhteydessä TV 2:n velka raukeaa. Lisäksi annetaan mahdollisuus muutta TV 2:n aluelähetykset osakeyhtiöiksi, jos se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi.
*DR:lle ja TV 2:lle siirtyy omistusoikeus nykyisiin lähetysjärjestelmiinsä. Muille käyttäjille turvataan samat oikeudet kuin nykyisin.
*DR:lle annetaan - vähemmässä määrin kuin TV 2:lle - alihankintavelvoitteita.
DR säilytetään kokonaisuutena (ts. sitä ei jaeta radio- ja televisio-osastoon).
Jos TV 2:n mainostulot pettävät, niitä kompensoidaan yhteisen televisioluvan maksua korottamalla (ts. ei lupatulojen uudelleenjaolla). Lupamaksujen korotuksista on sovittava monivuotisten lupasopimusten yhteydessä.
TV 2:n alueelliset asemat jatkavat osana TV 2:ta, mutta niille annetaan enemmän lähetysaikaa TV 2:n maanlaajuisesta lähetysajasta. Niiden itsenäisyys säilytetään.
2. Taajuudet
*P4 siirtyy DR:lle.
*DR käyttää maanlaajuista DAB-taajuutta kolmen koko maata kattavan radio-aseman rinnaikkaislähetysten välittämiseen. Kahta alueellista DAB-taajuutta käytetään alueradioiden rinnakkaislähetyksiin. Muut (harvat) DAB-mahdollisuudet annetaan toimilupahuutokauppaan.
*Kolmatta televisiokanavaa käytetään digitalisointiin. DR ja TV 2 saavat kumpikin 2 digitaalista kanavaa - toinen rinnakkaislähetyksille.
3. Paikalliset asemat
*Aatteellisesti painottuneet paikallisradio- ja televisioasemat saavat julkista tukea (valtiontuki/veikkaustulot/"kansanopisto-malli"/kunnalliset viestintäpajat). Tukea jakaa keskuslautakunta. Asemilla ei saa olla mainostuloja.
*Paikallisradiorakenne säilytetään nykyisellään, mutta kattavuusalueiden laajeneminen mahdollistetaan (ts. kuuluvuus useiden kuntien alueelle).
*Yhteislähetykset sallitaan paikallisradioille rajallisessa määrin, ts. yöradiot ja uutislähetykset.
*Paikallistelevisiotaajuudet annetaan toimilupahuutokauppaan. Eniten tarjoava asema saa toimiluvan, joka antaa mainosmonopolin alueen paikallistelevisiossa. Aseman tulee lähettää
paikallista aineistoa ja ajankohtaisohjelmaa. Sen tulee asettaa lähetysaikaa ei-kaupallisten paikallistelevisioasemien käyttöön. Toimilupamaksut menevät rahastoon, josta tuetaan aatteellisia paikallisradio- ja televisioasemia.
Paikallistelevisiot eivät saa lähettää yhteislähetyksiä. (On kuitenkin huomautettava, että viestintäkomitean ennemmistö puoltaa paikallistelevisioasemien yhteislähetyksiä.)
4. Mainossäännöt
*Nykyiset mainossäännöt sopeutetaan EU-säännöstöön, kuitenkaan ei sallita mainoskatkoja, jotka keskeyttävät ohjelman.
*Mainokset sallitaan kaapelitelevisiossa.
*Paikalliset mainokset sallitaan.
Viestintäkomitean mietintöä nro 1300 voi tilata osoitteesta:
Statens Information, INFO-service
Postboks 1103
1009 København K
puh. +45 33 37 92 28, faksi +45 33 37 92 99
HB
Natsilainen paikallisradio
Viimeaikoina on yksi Tanskan keskustelluimpia aiheita ollut kysymys paikallisen radiotoimiluvan myöntämisestä uusnatsilaiselle yhdistykselle.
Ohjelmaluvan myönsi paikallinen radio- ja televisiolautakunta. Nykyinen radio- ja televisiolaki mahdollistaa sen, että kunnanvaltuustot kaikkiaan viidessä naapurikunnassa voivat asettaa yhteisen lautakunnan.
Tässä asiassa juuri tällainen lautakunta eväsi lupahakemuksen.
Hakija valitti päätöksestä paikallisradio ja -televisioasiain valiokuntaan, jonka tehtävänä mm. on tehdä päätökset valitusasioissa paikallisen ohjelmatoiminnan lupa-asioiden osalta.
Paikallisradio ja -televisioasiain valiokunta käsitteli asian 12.10.1995 pidetyssä kokouksessaan ja päätti velvoittaa lautakunnan antamaan hakijalle toimiluvan.
Koska valiokunnan päätöksellä on periaatteellinen merkitys, ja kun asia on luonteeltaan näin ainutlaatuinen, päätös julkaistaan tässä lyhentämättömänä.
1. Paikallisradio ja -televisioasiain valiokunta on 10. lokakuuta 1995 pitämässään kokouksessa käsitellyt Radio Oasen -nimisen yhdistyksen valituksen, joka koski paikallisradion toimilupahakemuksen epäämistä. Epäämispäätöksen on tehnyt Greven, Solrødin, Ishøj'n ja Vallensbækin kuntien paikallisradiolautakunta 16. elokuuta 1995.
2. Paikallisradio ja -televisioasiain valiokunta on käsitellyt asian seuraavien tietojen perusteella:
2.1. Kirjeessä, joka on päivätty 17. elokuuta 1995 paikallisradiolautakunta perustelee päätöstään sillä, että yhdistyksen lausunnot päivälehdissä eivät lautakunnan käsityksen mukaan ole sopusoinnussa hakemuksessa kuvattujen ohjelmasuunnitelmien kanssa. Näihin lausuntoihin viitaten lautakunta on perustellut pelkäävänsä, että
Radio Oasen tulee harjoittamaan lainvastaista toimintaa ja pyrkii hakemuksen epäämällä estämään sitä tapahtumasta.
2.2. Kirjeessä, joka on päivätty 5. syyskuuta 1995 Radio Oasen -yhdistys valittaa päätöksestä. Yhdistys viittaa siihen, että 23. kesäkuuta 1995 lautakunta myönsi luvan, jonka ehtona oli yhdistyksen sääntöjen muuttaminen yleisen yhdistyslain mukaisiksi. Muutokset tehtyään yhdistys lähetti säännöt lautakunnalle, ja on sitä mieltä, että hakemus voidaan hylätä vain sillä perusteella, että uudistetut säännöt eivät noudata yhdistyslakia.
Edelleen yhdistys on sitä mieltä, että lautakunta harjoittaa sensuuria, kun se asettaa radion rahastonhoitajan journalistisesti työstetyt lausunot päätöksensä perustaksi ja näin ollen rikkoo perustuslain pykälää 77.
2.3. Greven ym. kuntien paikallisradiolautakunta kirjoittaa 27. syyskuuta 1995, että lautakunta - vaikka yhdistys on korjannut sääntöjään - päätyi olemaan myöntämättä
toimilupaa Radio Oasen -yhdistykselle niiden lausuntojen vuoksi, joita yhdistyksen johtokunnan jäsen Jonni Hansen, on antanut lehdistölle lautakunnan kokoukseen mennessä. Lautakunta arvioi, ettei hakemus yhtäpitävä
yhdistyksen todellisten tavoitteiden ja pyrkimysten kanssa, ja lautakunta korostaa kahta seikkaa.
Lautakunta on sitä mieltä, että sääntömuutokset voidaan asettaa kyseenalaisiksi, koska voidaan epäillä, missä määrin johtokunta on tehnyt muutokset aikoen todella noudattaa niitä käytännössä
vai onko muutokset tehty vain toimiluvan saamiseksi. Lautakunta epäilee sääntöjen kohtaa 2 tukijäsenyydestä. Kohdan mukaan kuka tahansa lähetysalueella asuva tanskalainen voi liittyä yhdistyksen jäseneksi, mikä lautakunnan käsityksen mukaan ei ole sopusoinnussa sen kanssa, että Jonni Hansen on Berlingske Tidende -lehden haastattelussa ilmaissut, että tanskalaiset juutalaiset eivät pääse radion studiotiloihin, ja näin ollen on pääteltävissä, että tämä tanskalaisryhmä tuskin on tervetullut yhdistyksen jäseneksi.
Useiden päivälehdissä julkaistujen lausuntojen vuoksi lautakunta asettaa edelleen kyseenalaiseksi sen, että
kattaako yhdistyksen hakemuksessa kuvattu ohjelmasuunnitelma sellaisen ohjelmatoiminnan, jota radioasema todellisuudessa aikoo harjoittaa ja voiko radio odotettavissa olevalla ohjelmasisällöllään varmistaa paikallisen osallistumisen tai tukemisen sekä onko radio todella kaikille avoin.
Edelleen lautakunta on ymmärtänyt, ettei radion tavoitteena ole kattaa paikallisia ja maata koskettavia poliittisia aiheita ja alakulttuureita vivahteikkaasti, vaan että radion pyrkimykset todellisuudessa ovat oleellisesti yksisuuntaisempia.
3. Valiokunta lausuu tämän pohjalta seuraavaa:
Se seikka, että lautakunta 23.6.1995 päivätyssä kirjelmässään on ilmoittanut, että se myöntää toimiluvan paikallisradiotoimintaan valituksen esittäjälle sillä edellytyksellä, että yhdistyksen sääntöjä muutetaan, ei estä lautakuntaa täyttämästä lupaustaan, sikäli kuin - kuten lautakunta mainitsee - myöhemmin on käynyt ilmi, että
jos ne olisivat olleet voimassa lupauksen antamisen ajankohtana, olisivat vaikuttaneet siten, ettei lupausta olisi annettu.
Valituksen kohteena olevan päätöksen osalta lautakunnalla on ollut oikeus käsitellä asia siltä pohjalta, että hakija on sellaisten henkilöiden yhdistys, jotka toimivat natsilaisen ideologian levittämiseksi, kuten päivälehdistössä on kirjoitettu. Valituksen tekijä ei ole osoittanut konkreettisia virheitä päivälehdistön tiedoissa.
Se seikka, että valituksen tekijä ei hakemuksessaan ole esiintynyt avoimin kortein ohjelmasuunnitelmien osalta, vaan ainoastaan kuvannut niitä hyvin yleisin sanakääntein, ei sinänsä riitä hakemuksen hylkäämisen perusteluksi. Se riittäisi perusteluksi vain, jos voitaisiin todistaa, että näin on tehty lautakunnan harhauttamiseksi, mikä voisi vahvistaa oletusta, ettei hakija myöhemminkään aio noudattaa voimassaolevia sääntöjä.
Päätöksen täytyy siksi perustua siihen, missä määrin natsilaisen asenteen voidaan olettaa vaikuttavan ohjelmatoimintaan, ja onko se riittäva peruste luvan epäämiseen.
Asiassa, josta kirjoitettiin lakialan julkaisussa Ugeskrift for Retsvæsen 1989, s. 399, eräs tanskalainen tuomioistuin määräsi rangaistuksen toimittajalle, joka televisiouutisissa oli haastatellut rasistisia ajatuksia julkituoneita uusnatseja. Toimittaja, joka oikeutetusti osoitti, ettei lähetystä oltu tehty sillä tarkoituksella, että
tuotaisiin julki rasistisia lausumia, vaan jotta tiedotettaisiin yleisölle uusnatsien asenteista, oli sitä mieltä, että tuomio merkitsi ilmaisuvapauden rajoittamista tavalla, joka oli ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Siksi hän vei asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jossa hän voitti jutun.
Se että mainitussa uusnatsijutussa suojattiin ilmaisuvapautta tavalla, joka vastaa muissa sellaisissa asioissa tehtyjä päätöksiä, joissa ilmaisuvapautta on punnittu muita perusvapauksia esim. kotirauhan suojaamista, vastaan, eivät kuitenkaan voi olla perustana käsiteltävänä olevassa asiassa.
Ensinnäkin se eroaa näistä siten, että asioissa, joista aiemmin on annettu päätös, oli kysessä tavallinen uutisviestinten harjoittama mielipiteistä tiedottaminen. Kyseisessä asiassa on keskeistä kuitenkin se, että
ilmaisunvapautta vaativa taho on itse näiden mielipiteiden edustaja.
Toiseksi toistensa kanssa vastakkain asetettujen etujen ristiriita ei vielä ole tullut ajankohtaiseksi, sillä niin voi tapahtua vasta, kun valituksen esittäjä saa anomansa toimiluvan. Päätös, jota valitus koskee, on nä
in ollen tehty sellaisen ennusteen pohjalta, jossa arviodaan, millaisiksi valituksen tekijän ohjelmat oletetussa tilanteessa muodostuisivat.
Lisäksi tämä tapaus eroaa aikaisemmista ilmaisunvapaustuomioista siten, että tässä mahdollisesti annetaan valituksen tekijälle oikeus julkiseen etuun, milliaiseksi radiotaajuus katsotaan.
Tätä seikkaa on kuitenkin arvioitava siltä pohjalta, että kyseiseen lähetysaikaan ei ole ollut muita hakijoita. Näin ollen ei ole syntynyt sitä tavallista tilannetta, jossa lautakunta lupaa myöntäessään joutuu suorittamaan harkintaa eri hakijoiden välillä. Valiokunnan mielipide, joka on tullut julki useissa päätöksissä, on, että lain vaatimus lautakunnan pyrkimisestä
monipuoliseen ohjelmatarjontaan toteutuu parhaiten, kun vapaa lähetysaika täytetään.
Tältä pohjalta ja asiaan vaikuttavien seikkojen valossa valiokunnan kanta on, ettei ole riittävää perustetta olettaa, että valituksen esittäjä käyttäisi toimilupaa lainvastaiseen toimintaan eikä lautakunnalla näin ollen ole ollut riittävää perustetta evätä haettua toimilupaa.
Radio- ja televisiotoimintalain 49 §:n, 2 mom perusteella lautakunta voi kuitenkin luvan myöntämisen yhteydessä asettaa ehtoja siitä, että lähetykset eivät saa sisältää tiettyihin väestöryhmiin kohdistuvia hyökkäyksiä tai halveksunnan ilmauksia.
Mainitun lain 55 §:n 3 mom mukaan tällaisen ehdon rikkomisen perusteella lupa voidaan peruuttaa ilman, että on välttämätöntä odottaa mahdollista oikeuskäsittelyä kunnianloukkauksen, rotusyrjinnän tai muun sellaisen pohjalta."
Paikallinen lautakunta on pitänyt kaksi kokousta valiokunnan päätöksen vuoksi. Ensimmäisen kokouksen jälkeen yksi lautakunnan jäsenkunnista ilmoitti eroavansa lautakunnasta välittömästi, ja toinen kunta ilmoitti, että
harkitsi lautakunnasta eroamista.
Toisesta kokouksesta, joka pidettiin 22.11., puuttui kahden kunnan edustaja, eikä lautakunta ollut päätösvaltainen. Läsnäolleet jäsenet päättivät sen vuoksi lähettää asian valiokuntaan lopullista päätöksentekoa varten.
Paikallisradio ja -televisioasiain valiokunta päätti 28.11.1995 pitämässään kokouksessa myöntää Radio Oasenille toimiluvan lautakunnan koko toimialueella huolimatta siitä, että valiokunnan mielestä kunnat eivät voi vetäytyä yhteisestä lautakunnasta.
Kysymystä kuntien vetäytymisestä käsitellään erillisenä, eikä siihen puututa tässä lähemmin.
HB
Palaa sisällysluetteloon
Nordisk Medie Nyt