Nordisk Medie Nyt

ISLANTI 

Eurimagesin hallituksen kokous Reykjavikissä 

Euroopan Neuvoston elokuvarahaston, Eurimagesin hallitus kokoontui Reykjavikissä heinäkuun lopussa Islannin valtion kutsumana. Hallitus pitää kokouksensa eri Euroopan maissa voidakseen eri jäsenmaissa käydessään tutustua asioihin valtioiden omilla ehdoilla. Rahaston puheenjohtaja Gaetano Adinolfi sanoi, että Reykjavikin kokous antoi rahaston johdolle mahdollisuuden tutustua tarkemmin islantilaiseen elokuvatuotantoon.

Kokouksen tarkoituksena oli kuitenkin valita ne elokuvat, jotka saavat rahastolta tukea. Tällä kertaa valittiin 30 hakijan joukosta 15 eurooppalaista elokuvaa. Ratkaisevinta tukea myönnettäessä on se, pidetäänkö elokuvaa lupaavana, ja myös se, kuinka paljon pääomaa on jo sen tuottamisen takana. Eurimagesilla on vuosittain käytössään n. 350 miljoonaa Islannin kruunua. Jokainen elokuva saa tukena 10-15 % sen kaikista kustannuksista. Eurimages on viimeisen kuuden vuoden aikana myöntänyt tukea 12 islantilaiselle elokuvalle. Yleensä nämä elokuvat on tuotettu yhteistyössä muista Euroopan maista tulevien tuottajien kanssa.

Kokouksen avauspuheessa Islannin kulttuuri- ja opetusministeri Björn Bjarnason sanoi hallitukselle mm., että myöntäesään tukea islantilaisille elokuville hallitus on vahvistanut islantilaisten uskoa siihen, että heillä on jotain annettavaa eurooppalaiselle ja kansainväliselle kulttuurille. Adinolfi sanoi olevansa samaa mieltä ja ilmaisi, että eurooppalaisella kulttuurilla on lukemattomia kasvoja, vaikka se on syntynytkin yhteisistä juurista.

JG

Ehdotus islantilaisesta elokuvatuotannosta 

Islannin taiteilijaliitto on jättänyt ehdotuksensa islantilaisen elokuvatuotannon rakenteeksi. Liiton puheenjohtaja Hjálmar H. Ragnarsson sanoo, että ulkomaalaiset investoijat, jotka omistavat usein pääosan Islannissa tuotettavista elokuvista, ovat vaatineet Islantia lisäämään osuuttaan. Hän jatkaa, että tulevaisuudessa suurin osa islantilaisista elokuvista saattaa olla englanninkielisiä, ellei asialle tehdä mitään. Nämä ehdotukset osoittavat Islannin taiteilijaliiton mukaan, että on tarpeellista laatia Islannin elokuvatuotannon rakennetta koskeva tulevaisuuden visio. Elokuvatuotannon lapsuusvaihe on ohi ja alan näkymät ovat synkät.

Liitto ehdottaa mm., että Islannin elokuvarahasto saisi valtion kassasta lisävaroja, jotka menisivät kokonaisuudessaan elokuvien tuottamiseen. Reykjavikin kunnan odotetaan perustavan rahaston, josta nuoret elokuvantuottajat voivat anoa tukea. Dokumenttielokuvien ja televisionäytelmien tuottamista on tarkoitus tukea perustamalla televisiorahasto, joka jakaisi tarkoitukseen vuosittain 200-250 miljoonaa Islannin kruunua. Varat kerättäisiin perimällä erityistä maksua kaikkien televisioasemien kokonaisliikevaihdosta. Liiton mielestä vuokratuista videokaseteista olisi perittävä tietty summa, joka maksettaisiin kirjailijarahastoon. Rahastosta annettaisiin tukea käsikirjoitusten kirjoittamiseen ja musiikin säveltämiseen islantilaisia elokuvia varten. Mukana kuvioissa olisi ehdotusten mukaan myös taiteilijapalkka. Verolainsäädännön avulla kehotettaisiin investoimaan islantilaisiin elokuvatuotantoyrityksiin. On myös puhetta elokuvakeskuksen perustamisesta elokuvien ja televisioaineiston esittämiseksi ja jakelemiseksi, ja Islannin elokuvamuseon perustamista pidetään tärkeänä. Mikäli ehdotukset toteutuvat, on myös laadittava säännöt kotimaisten ohjelmien vähimmäisosuudesta Islannin radiossa ja siirrettävä näytelmäaineiston tuottaminen yksityisille yrityksille laitoksen ulkopuolelle. Yhteistyötä ulkomaisten televisioasemien kanssa olisi tiivistettävä. Lisäksi ehdotetaan myös sellaisen elokuvateatterin perustamista, jossa esitettäisiin ensisijaisesti islantilaisia elokuvia.

JG

OZ ja Intel yhteistyöhön 

Islantilainen softwareyritys OZ ja amerikkalainen jättiläisyritys Intel ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Intel haluaa mm. käyttää OZ:in ohjelmia esittääkseen tulevaisuusvisionsa Internetin kautta tapahtuvasta kommunikaatiosta huipputeknologia- ja viihdeteollisuuden johtajille tarkoitetussa konferenssissa Yhdysvalloissa.

Viidentoista minuutin esittely Sun Valley -konferenssin osanottajille on epäilemättä yksi tärkeimmistä etapeista yrityksen historiassa, vaikka se onkin jo menestynyt Atlantin toisella puolen ja esim. ryhtynyt yhteistyöhön Netscapen tuottajan (WWW-verkosto-ohjelma) ja muiden verkostokommunikaatioalan yritysten kanssa. Yhteistyö Intelin kanssa on OZ:ille vähintään yhtä tärkeä, koska firma on yksi suurimmista tietokoneprosessorien valmistajista. OZ:in ohjelma, joka on periaatteessa kolmiulotteinen netbrowser, vaatii tehokkaan prosessorin, ja jos se saavuttaa suosion, on todennäköistä, että Intelin huippukapasiteettiprosessoreiden myynti kasvaa.

JG

Islannin elokuvarahastolle uusi johtaja 

Thorfinnur Ómarsson on 1. syyskuuta lähtien Islannin elokuvarahaston uusi johtaja. Hän on tullut Bryndís Schramin tilalle, joka sanoi itsensä irti viime keväänä. Thorfinnur Ómarsson on opiskellut ranskaa Montpellier'ssä ja viestintätiedettä Pariisissa. Vuodesta 1993 lähtien hän on ollut Islannin Television palveluksessa, ensin Dagsljós-lähetyksen suunnittelijana ja myöhemmin toimittajana. Rahaston johtokunta ehdotti kulttuuri- ja opetusministerille Ómarssonia yksimielisesti 11 hakijan joukosta.

JG

Uusi päivälehti 

Frjáls fjölmiðlun on ostanut enemmistön Dagsprent-julkaisuyrityksestä. Dagur-Tíminn on uusi päivälehti, joka perustettiin heinäkuussa yhdistämällä reykjavikiläinen Tíminn-päivä lehti ja akureyrilainen Dagur-päivälehti. Uuden lehden päätoimipaikka on Akureyrissa ja ensimmäinen numero ilmestyi torstaina 29. elokuuta. Uusi lehti on tarkoitettu suuremmaksi ja asiapitoisemmaksi kuin mitä Dagur ja Tíminn olivat erikseen. Nyt lehdillä on yhteensä 10.000 tilaajaa, joista suuri osa asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lehti tulee olemaan poliittisista puolueista riippumaton, mutta maaseudulle tärkeiden aiheiden käsittelemistä ja niistä keskustelemista pidetään tärkeänä. Lehti ei tee toimituksellista yhteistyötä Frjáls fjölmiðlunin omistaman DV-sanomalehden kanssa, joten näistä tulee kilpailijoita. DV on tällä hetkellä maan toiseksi suurin sanomalehti.

Yhdistämisen myötä Islantiin syntyy kolmas koko maan kattava päivälehti. Frjáls fjölmiðlunin edustajat sanovat, että harkittuaan asiaa perusteellisesti he olivat sitä mieltä, että markkinoilla oli tilaa kolmannelle suurelle päivälehdelle, ja sekä Tíminn että Dagur ovat myös vahvistaneet toimintaperustaansa viime vuosina. Sanomalehtien yhdistämisellä on luotu hyvin vahva pohja, jonka varaan uusi lehti voidaan perustaa. Frjáls fjölmiðlun osallistuu monenlaiseen sekä painettujen että sähköisten viestinten julkaisutoimintaan. Tämä projekti on yrityksen toiminnan luonnollinen laajennus.

Tíminnin ja Dagurin yhdistämisen myötä kasvaa samalla se mediaryhmä, jolla on siteitä Frjáls fjölmiðlun-osakeyhtiöön. Kuten jo mainittu, yhtiö julkaisee Dagur-Tíminnin lisäksi DV-lehteä. Se omistaa myös Úrval-kustantamon ja osuuksia Viðskiptablaðið-lehdestä. Myös Islannin radioyhtiöllä, joka ylläpitää televisioasemia Stöð2 ja Fjölvarp ja radioaseman Bylgjan, on osuuksia Frjáls fjölmiðlunissa.

JG

Palaa sisällysluetteloon

NORJA 

Viestintäalalle oma viestintäasiamies 

Norjan lehdistöliiton (Norsk Presseforbund) - lehdistön oman eettisen valvontaelimen - tulee perustaa erikseen viestintäasiamiehen virka. Tätä mieltä on työryhmä, joka on selvittänyt kysymystä kulttuuriministeriön toimeksiannosta.

Selvitys NOU 1996:12 "Viestintäasiamiehestä" luovutettiin elokuussa kulttuuriministeri Åse Klevelandille. Työryhmä ehdottaa myös, että nykyisestä Lehdistön ammattivaliokunnasta (Pressens Faglige Utvalg PFU) tulee viestintäeettinen valituselin kaikentyyppisiä viestimiä varten ja että lain vaatima Yleisradio-ohjelmien valituslautakunta (Klagenemnda for kringkastingsprogram) lakkautetaan.

Työryhmä on sitä mieltä, että viestintäasiamiehelle kuuluisi yleisön ja viestinten välinen sovittelijarooli tietosuojaa koskevissa asioissa. Viestintäeettisissä asioissa viestintäasiamiehen pitäisi toimia aktiivisena tiedottajana viestimiin ja yleisöön päin.

Viestintäasiamiehen tehtäväksi ei tule antaa lausuntoja yleisistä viestintäpoliittisistä asioista. Työryhmä on jakautunut näkemyksessään siitä, tulisiko viestinatäsiamiehestä säätää oma lakinsa. Suurkäräjät pyysi kulttuuriministeriötä selvittämään kysymystä viestintäasiamiehestä kolme vuotta sitten. Toukokuussa 1994 ministeriö asetti työryhmän, johon kuuluvat silloinen kuluttaja-asiamies ja nykyinen hovioikeudenneuvos Kjersti Graver, professori Anne-Lise Seip Oslon yliopistosta ja Våcrt Land-lehden päätoimittaja Helge Simonnes, joka on toiminut työryhmän johtajana.

Työryhmä on sitä mieltä, että viestintäasiamies vahvistaisi ja korostaisi sitä viestintäeettistä työtä, jota Norjassa tehdään. Työryhmän mielestä yleisö ei useinkaan tiedä mihin osoittaa valituksensa, jotta asia käsiteltäisiin viestintäeettisten sääntöjen mukaisesti.

Työryhmän mielestä on tärkeää, että kaikentyyppisille viestimille perustetaan yhteinen valitus- ja valvontajärjestelmä. On ehdotettu perustettavaksi kaksi elintä: viestintäasiamies, joka vastaa sovittelijan tehtävästä, ja valituselin, joka tulisi järjestää suurin piirtein nykyisen Lehdistön ammattivaliokunnan mallin mukaan. Valituselimen tulee tehdä päätöksiä tietosuojaa koskevissa asioissa alan eettisen ohjesäännön mukaisesti, mutta vasta viestintäasiamiehen käsittelyn jälkeen.

Työryhmä ei ole arvioinut lehdistön oman valvontatoiminnan perustana olevan viestintäeettisen normiston sisältöä. Työryhmä viittaa siihen, että nämä normit ovat yleisesti hyväksyttyjä, ja lähtee siitä, että sekä viestintäasiamiehen että valituselimen toiminta perustuu näihin normeihin.

Työryhmässä ei vallinnut yksimielisyyttä siitä, täytyykö valitusjärjestelmästä säätää oma lakinsa. Enemmistö, johon kuuluvat Kjersti Graver ja Anne-Lise Seip, on sitä mieltä, että tarvitaan puitelaki varmistamaan sen, että kaikki alalla toimivat velvoitetaan kunnioittamaan ammattialan ohjaaman valitus- ja valvontajärjestelmän tekemät päätökset. Enemmistö on kuitenkin sitä mieltä, että ammattialan tulee itse vastata viestintäasiamiehen ja valituselimen toiminnasta. Mikäli ammattiala ei perusta tyydyttävää valitusjärjestelmää kohtuullisessa ajassa, saattaa laitosmalli tulla kyseeseen. Näin Kjersti Graver ja Anne-Lise Seip kirjoittavat selvityksessään.

Helge Simonnes, joka muodostaa vähemmistön, on sitä mieltä, että jokainen laki horjuttaisi sen itsenäisen roolin, joka viestimillä täytyy olla viranomaisiin nähden. Hänen mielestään viestintäeettisen valvontajärjestelmän täytyy perustua kokonaan itsevalvontaan. Hän kannattaa viestintäasiamiesajatusta, mikäli se toimii Norjan lehdistöliiton alaisuudessa. Lainsäädäntövallalla ei pidä olla oikeus vaikuttaa viestinten työhön säätämällä lakeja, vaikka kyseessä olisikin "mieto" lainkäyttö puitelain muodossa, korostaa Helge Simonnes.

Se ratkaisu, johon norjalainen työryhmä on päätynyt, poikkeaa sekä Ruotsin että Tanskan viestintäeettisestä valitus- ja valvontajärjestelmästä. Tanskassa tätä alaa ohjaa erillinen viestintävastuulaki. Siellä on perustettu julkinen lautakunta arvioimaan, onko hyvää lehdistötapaa noudatettu. Ruotsissa on jo pitkään toiminut lehdistöasiamies, mutta tämä on ainoastaan vastuussa siitä, mitä julkaistaan painetussa muodossa. Ruotsin lehdistöasiamiehen toiminta perustuu lehdistön itsevalvonnan periaatteeseen. Eetteriviestimiä varten siellä on olemassa oma julkinen valvontaelin.

Lars-Petter Øyen

Lakiluonnos viestinten keskittymisen estämiseksi 

Kulttuuriministeriö on jättänyt lakiehdotuksen päivälehti- ja yleisradiotoiminnan valvomisesta ja lähettänyt sen lausuntokierrokselle.

Saatekirjeessään ministeriö viittaa tarpeeseen säännöstellä erityisesti tietoa levittävien viestimien (yleisradion ja päivälehdistön) omistussuhteita. Lakiluonnoksessa korostetaan mahdollisimman kokonaisvaltaista ja joustavaa lähestymistapaa säännöstelyä kohtaan.

Lain tarkoitus - "sananvapauden, todellisten mielipiteenilmausmahdollisuuksien ja monipuolisen mediatarjonnan turvaaminen" - on lakiluonnoksessa keskeisessä asemassa.

Kulttuuriministeriö ehdottaa oman valvontaelimen perustamista, jolla olisi valtuudet puuttua sellaiseen toimintaan, joka ei noudata lain tarkoitusta. Tämä merkitsisi joko toiminnan kieltämistä, omistusosuuksien myymistä tai ehdollisen luvan myöntämistä. Jotta valvontaelimen päätökset olisivat ennakoitavissa, tähdätään siihen, että suunnitteilla oleva toiminta esitettäisiin valvontaelimelle ennakkoarviointia varten.

On korostettu, että lain tulee olla joustava tietyissä puitteissa. Ehdotuksen mukaan valvontaelin olisi velvollinen arvioimaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat niillä markkinoilla, joilla kyseessä oleva viestin toimii. Tämä merkitsee sitä, että arvioinnissaan valvontaelin lähtisi kyseessäolevan viestimen konkreettisista markkinoista ja konkreettisista omistussuhteista. Ajatuksena on, että valvontaelin olisi mahdollisimman riippumaton suhteessa viranomaisiin. Ehdotetaan, että valtioneuvosto nimeäisi valvontaelimen johtokunnan, mutta että kolme viidestä jäsenestä olisi riippumattomien tahojen esittämiä.

Lakiluonnoksen lähtökohtana on selvitys, jonka on laatinut laajapohjaisesti kokoonpantu työryhmä, jonka tehtävä oli arvioida media-alan omistussuhteet. Työryhmän selvitys joukkoviestinten omistuskeskittymisestä (NOU 1995:3 Mangfold i media) annettiin 21.2.1995. Se sisältää useita ehdotuksia media-alan omistussuhteiden säännöstelemiseksi.

Lakiesitys jätettäneen suurkäräjille ennen vuoden 1996 loppua. Yhtaikaa ehdotuksen kanssa kulttuuriministeriö tähtää esittämään erillisen selonteon suurkäräjille, jossa käsitellään omistustyöryhmän muita suosituksia.

Lars-Petter Øyen

Sananvapauskomissio asetettu 

Hallitus on asettanut komission arvioimaan Norjan sananvapautta. Komissiota johtaa professori Francis Sejersted ja varapuheenjohtaja on kirjastonjohtaja Vigdis Moe Skarstein.

Komission keskeisenä työnä on uudistaa perustuslain sananvapautta koskevat säännöt käymällä ensin läpi perustuslain antaman sananvapauden suojan oikeuspoliittinen perusta ja analysoimalla todelliset sananvapauteen vaikuttavat seikat.

Norjan nykyinen perustuslaki on ollut voimassa muuttumattomana vuodesta 1814. Se suojaa suoranaisesti ainoastaan oikeuden ilmaista mielipiteensä (muodollinen sananvapaus) eikä oikeutta hakea, vastaanottaa, tallentaa, käsitellä ja välittää ilmauksia (tiedonvapaus). Komissiota on pyydetty arvioimaan, tuleeko - ja mahdollisesti myös missä määrin - perustuslain suojata tiedonvapaus, mukaan lukien kansalaisten oikeus tutustua hallinnon asiakirjoihin.

Komission tehtävänä on myös arvioida, millä tavalla tulee turvata lain suoma oikeus mielipiteenilmauksiin mielenosoituksin (oikeus mielenosoituksiin). Lisäksi sen on tarkoitus käydä periaatekeskustelua yksittäisen ihmisen arvon, loukkaamattomuuden ja kunnian suojasta, sekä arvioida sitä, missä määrin perustuslakiin tulee sisällyttää kaupallisten ilmausten suoja vai kuuluuko se ylipäänsä perustuslakiin. Tyypillisenä esimerkkinä edellä mainitusta ovat mainokset ja syrjivät ilmaukset.

Keskeistä selvitystyössä tulee olemaan selkeämpi rajanveto perustuslain sananvapauden suojan ja muiden perusoikeuksien ja -arvojen välille. Nykyistä perustuslain sananvapausäännöstä on arvosteltu siitä, että se sallii liiallisen sananvapauden rajoittamisen. Siksi komissiota on pyydetty käsittelemään niitä seikkoja, jotka saattavat olla ristiriidassa sananvapauden kanssa, sekä vertaamaan niitä sanan- ja tiedonvapauden kanssa keskenään.

Komission jäsenet ovat professori Jon Bing, toimittaja Thor Bjarne Bore, rehtori Tove Bull, toimittaja Irene Diis Bøhn, kirjailija Anne Holt, projektinjohtaja Kristin Høgdahl, projektinjohtaja Nita Kapoor, saamelaiskäräjien presidentti Ole Henrik Magga, professori Helge Rønning, professori Gunnar Skirbekk, professori Eivind Smith, asianajaja Hans Stenberg-Nilsen, tiedotuspäällikkö Ellen Stensrud ja suurlähettiläs Kjeld Vibe. Komission on määrä jättää selvityksensä 1.6.1999 mennessä.

Lars-Petter Øyen

NRK 2 avattu 30. elokuuta 

Täsmälleen yksi vuorokausi sen jälkeen kuin Tanskan Radio avasi toisen televisiokanavansa, NRK avasi uuden kanavansa, jonka profiili on "nuori ja ponteva". Toisen valtionkanavan tärkein kohderyhmä on 15 - 35-vuotiaat katselijat. Tavoitteena on saavuttaa 5 prosentin katsojamäärä. Yleisön ja arvostelijoiden reaktiot ovat lievästi sanottuna vaihtelevia ensimmäisten päivien lähetysten jälkeen.

Nuorten huomiota tavoittelevan modernin, nuorekkaan ja provosoivan tyylin lisäksi lähetyksiin kuuluvat kiinteästi opetusohjelmat, dokumentit, elokuvat, uutiset, keskusteluohjelmat ja painavammat kulttuuriohjelmat.

NRK 2 aikoo panostaa ensisijaisesti omaan tuotantoon. Kanavaa johtaa pieni, vakituinen työntekijäryhmä, ohjelmat taas tuottavat pääasiassa NRKssa jo toimivat yksiköt.

NRK 2 rahoitetaan televisiolupamaksuilla kuten myös NRK 1. Kanavaa pystyy seuraamaan ensimmäisestä päivästä lähtien kaikkiaan 80 prosenttia kotitalouksista. Täyskattavuuden puute, joka tuntuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla, on johtanut protesteihin ja vaatimuksiin televisiolupamaksun alentamisesta.

Protestit ovat saaneet jonkin verran kannatusta poliittisessa oppositiossa, vaikka laaja enemmistö hyväksyi saman kattavuusasteen silloin, kun suurkäräjät käsittelivät kanavan perustamisen pohjana olevan selonteon. Niinpä onkin kyseenalaista, kannattaako suurkäräjien enemmistö loppujen lopuksi kahta eri lupamaksua.

Lars-Petter Øyen

Palaa sisällysluetteloon

RUOTSI 

Ruotsin Televisiolta digitaalisia satelliittilähetyksiä 

Hallitus on 5. syyskuuta tekemässään päätöksessä antanut Ruotsin Televisiolle (Sveriges Television SVT) luvan aloittaa TV-lähetyksiä satelliitin kautta.

Lähetykset suuntautuvat pääasiassa Suomen ruotsinkielisille sekä muualle Eurooppaan sellaisille kotitalouksille, joilla on siteitä Ruotsiin. Hallitus ei ole vielä ottanut kantaa kysymykseen digitaalisista maalähetyksistä ja haluaa siksi SVT:n odottavan, ennen kuin aloittaa digitaaliset satelliittilähetykset Ruotsin asukkaille.

Mitään uudentyyppisiä kanavia ei tulla lähettämään, vaan SVT:n tavallista ohjelmasisältöä. SVT kirjoittaa, että ajatus pohjoismaisesta yhteistyöstä satelliitin kautta lähetettävien televisiolähetysten yhteydessä on tullut uudestaan ajankohtaiseksi digitaalitekniikan kehityksen myötä. SVT haluaa ryhtyä tällaiseen yhteistyöhön pohjoismaisten julkisten yritysten kanssa.

KE

Ruotsalainen kulttuuriverkko tulossa 

Tietokoneen avulla tulee voida helposti:

* tutustua kirjallisuuteen, taiteeseen, musiikkiin, teatteriin, elokuviin, museoesineisiin, arkistoaineistoon yms.

* saada tietoja siitä, millä tavalla ja minkä asioiden parissa kulttuurityöntekijät ja kulttuurilaitokset työskentelevät

* osallistua kulttuuria koskeviin keskusteluihin sähköteitse

* tutustua kulttuurialan selvityksiin ja päätöksiin

* saada yhteyttä kulttuurin tuottajiin ja siitä vastaaviin ja politiikkoihin

* saada tietoja kulttuuritapahtumista koko maassa

* tilata ja maksaa lippuja, kirjoja, levyjä, cd-romeja jne.

* osallistua virtuaalisten taideteosten ja tekstien luomiseen

* päästä eteenpäin kansainvälisille digitaalisille kulttuurisivuille.

Nämä ovat Ruotsin kulttuuriverkon Kulturnät Sverige tavoitteet. Hallitus on antanut sille toimeksiannoksi laatia strategia tietoteknologian käyttöä varten kulttuurialan viranomaisten ja laitosten keskuudessa sekä ehdottaa, kuinka voitaisiin luoda yhteinen digitaalinen kulttuuriverkko. Selvityksessä on kartoitettu Ruotsin kulttuurilaitosten tietotekniikan käyttöä ja suunnitteilla olevia tietotekniikkaprojekteja.

Tämä kartoitus esitetään osamietinnössä "Ruotsalainen kulttuuriverkko tulossa - tietotekniikka ja tulevaisuus kulttuurialalla" (ks. myös Publikasjoner - julkaisut).

KE

Norjan televisio Ruotsin kaapeliverkossa? 

Ruotsin hallitus on asettanut erikoistutkijan arvioimaan, kannattaako norjalaisten televisiolähetysten määrän Ruotsin kaapeliverkossa lisätä. Tutkijan tulee arvioida norjalaisten televisiolähetysten kysyntää ruotsalaisten televisioyhtiöitten ja katsojien keskuudessa.

Voidakseen arvioida kysyntää televisiokatsojien keskuudessa vankemmalta pohjalta, tutkijan tulee ottaa selvää, voidaanko koekaudella aloittaa lähetykset joissakin kaapelitelevisioverkoissa.

KE

Kulttuuriministeri ilmoittaa aikakauslehtiä koskevasta selvityksestä 

Kulttuuriministeriössä valmistellaan paraikaa ohjeita kirjamarkkinoilla vallitsevia oloja käsittelevää yleiskatsausta varten. Tarkoitus on ottaa selvitystyöhön mukaan myös kulttuuriaikakauslehtiä koskevia kysymyksiä.

KE

Aatteelliselle kanavalle tukea Tukholman kaupungilta 

Kaupunginhallitus päätti syyskuussa myöntää 3,5 miljoonaa kruunua aatteelliselta pohjalta toimivalle paikalliselle Öppna Kanalen (Avoin kanava) -kaapelilähetysyritykselle.

Öppna Kanalen, joka on myös tukholmalaisten paikallistelevisioyhtiöiden yhteistyöjärjestö, on lähettänyt ohjelmaa vuodesta 1993 lähtien ja sitä voi seurata nykyisin 330.000 kotitaloutta.

Öppna Kanalen on ei-kaupallinen ns. public access. Vastaavia kanavia löytyy mm. Saksasta ja Yhdysvalloista. Öppna Kanalen toimii myös Göteborgissa ja Malmössä.

Öppna Kanalen rahoitetaan projektimäärärahojen ja jäsenmaksujen avulla sekä suurella määrällä vapaaehtoistyötä. Erityisesti siirtolaiset ja nuoret ovat päässeet esille toiminnassa.

Tuen tarkoitus on parantaa lähetysten laatua. Sopimus takaa kaupungille lähetysaikaa sen virastoja varten. Yhteistyö kaupunginosien poliittisten elinten kanssa on sen tärkein periaate. Öppna Kanalen haluaa myös television välityksellä osallistua integraatioprosessiin ja tarjota tilaa kaupungin siirtolaisryhmille.

Tietoja Öppna Kanalenista Tukholmassa sekä vastaavasta toiminnasta ulkomailla löytyy Internet World Wide Webistä: http://www.openchannel.se/welcome.htm

Peter Ahlm, Öppna Kanalenin hallituksen vt. puheenjohtaja

Ruotsissa kulttuuriesitys  

18. syyskuuta kulttuuriministeri Marita Ulvskog esitteli hallituksen ehdotuksen pitkän tähtäimen kulttuuripolitiikaksi. Media-alalla ehdotetaan mm. päivälehdistötuen korottamista 6 prosentilla ja päivälehti-käsitteen tiukentamista.

Eräässä aikaisemmassa selvityksessä ehdotettiin, että ainoastaan paperille painettuja lehtiä pidettäisiin päivälehtinä. Kulttuuriesitys ei kuitenkaan merkitse tällaisen määräyksen käyttöö nottamista. Hallituksen mielestä valtiontukea ei pidä määritellä niin, että se estäisi tietotekniikan käytön - esim. lehtien jakelun Internetin kautta.

KE

Ruotsin televisiotarjonta 

Ruotsalaisen televisio-ohjelmien tuotannon ja pitkällä tähtäimellä myös ruotsalaisen televisiotarjonnan tukemiseksi hallitus ehdottaa televisiotuottajakoulutuksen aloittamista. Ehdotuksen mukaan vastuu koulutuksesta annettaisiin Dramatiska institutetille yhteistyössä Malmön korkeakoulun kanssa.

Hallitus haluaa myös selvittää, voidaanko lisätä kaikilta televisiokanavilta lähetettävää kotimaista ohjelmatuotantoa.

KE

Palaa sisällysluetteloon

SUOMI 

Suomi teki tv- ja radiokanavaratkaisut - toimiluvat ennakkosuosikeille 

Suomi saa uuden kaupallisen tv-kanavan ja uuden valtakunnallisen radioaseman. Hallitus myönsi 26.9. toimiluvan televisiotoimintaan Oy Ruutunelonen Ab:lle ja radiotoimiluvan Suomen Uutisradiolle.

Ruutunelonen on ilmoittanut, että se aloittaa lähetykset ensi vuonna 15. elokuuta. Kanavan nimeksi tulee PTV4. Suomen Uutisradio puolestaan aikoo käynnistää lähtykset ensi maaliskuussa.

Liikenneministeriö julisti keväällä haettavaksi televisio- ja radiotoimiluvat. Ministeriö on saanut viisi televisio- ja kuusi radiolupahakemusta. Sekä televisio- että radiolupahakemusten joukossa on monta varteenotettavaa hakijaa.

Toimiluvat myönnetään analogiseen lähetystoimintaan, kuitenkin sillä edellytyksellä, että uudet toimilupien saajat rahoittavat osan tulevasta digitaalisesta lähetystoiminnasta.

Yleisesti Ruutunelosella ja A4 Medialla katsotaan olevan parhaat mahdollisuudet televisiotoimiluvan saamiseen. Ruutunelosen takana on mm. Sanoma Yhtymä, Helsingin Sanomien julkaisija. A4 Median omistajat taas ovat tunnettuja televisiotoimittajia, jotka ovat luvanneet panostaa laatuun, sekä ulkomaalainen televisioyhtiö, Compagnie Luxembourgeoise de Telediffusion.

Kolme muuta televisiolupahakemusta ovat jättäneet Tampereen Viestintä Oy (MTVn tytäryhtiö Kolmostelevisio yhdessä tamperelaisen Aamulehti-lehdistötalon kanssa), Modern Times Group / Kinnevik Group sekä Fixum Oy (Scandinavian Broadcasting System).

Valtakunnallisesta radiotoimiluvasta kilpailevat Suomen Uutisradio Oy (MTV, Aamulehti-yhtymä ja muutama poliittisesti värittynyt lehtitalo), Cramon Oy, NRJ SA (ranskalainen yhtiö, joka omistaa erään helsinkiläisen paikallisradion), Infoline Oy (Talentum, joka yhdessä englantilaisen yhtiön Capital Radio ja tanskalaisen Allers-yhtymän kanssa omistaa ammattilehtiä). Kaksi hakijaa on jälkeenpäin yhdistänyt hakemuksensa. Nämä ovat norjalainen R5 Koko Suomi ja Radio Kanava Oy, joka on muutaman paikallisradioaseman yhteisomistuksessa.

KK

Palaa sisällysluetteloon